Maalla, merellä, muttei ilmassa

Vedet ovat olleet jo hetken kohtuullisen korkealla. Minkeillä poikueet ovat hajonneet ja otuksia liikkuu pitkin rantoja pidentyneen hämärän turvin. Itselläni on ollut jonkin aikaa merikäytössä Victorin ruostumattomia Conibear-rautoja ja pitää sanoa, että aika mukavasti kestävät ruosteettomina.

Supikoiria tuntuu osuvan syksyllä tasaisin väliajoin Kanun maisemiin, ilmeisesti supit tekevät ”saarikierroksia” edellisten poistuttua kuvioista.

Poikkesin mantereella viemässä vähän tavaraa ruokistaan ja seuran kesäkisoissa. Noissa metsästysseuran omissa kisoissa on aina oma tunnelmansa ja ”pientä kilpakumppaneiden psyykkausta”.

Merellä aamu oli yllättävänkin rauhallinen lintujen lennon suhteen, taivaalla näkyi oikeastaan vain koskeloita ja sadepisaroita. Siinä merelle kiikaroidessa tuli kyllä mieleen, että joutsenia alkaa olla melkoisesti.