torstai 8. elokuuta 2013

Kokonaiselämyksellinen kalapaikka Lapissa: Osa V



Usein saa lukea, että Vätsärinkulmilta saat ruokakalat joka rapakosta. Sen verran ollaan tuolla alueella kierrelty, että pakko myöntää, ettei se homma ainakaan meidän kohdalla ole näin mennyt. Ehkä olemme kalastaneet väärässä paikassa, väärillä välineillä, väärään aikaan, väärällä kelillä jne. Tai sitten olemme vaan niin pirun huonoja saamamiehiä.



Joskus on se ruokakala ollut todella piukassakin.



Vaan piukan kalantulon olemme itse asiassa kääntäneet vahvuudeksi: Emme ole mitään käts and riliissi-miehiä, vaan maastossa kalastetaan tosissaan. Ja kaikki saalis syödään, paitsi affenet, jotka päästetään takaisin ja hauet, jotka heitetään kankaalle. Kun ruokakalat on kasassa, pistetään pillit pussiin.

Kun reissun päätarkoitus on kalastus, niin itse asiassa on hyväkin, että kala on piukassa. Silloin saat kalastaa tosissaan, ennenkuin ruokakalat on plakkarissa.

Ja on toki niitäkin päiviä, jolloin kalaa ei yksinkertaisesti ole noussut.

Ja kun on tarpeeksi usein syönyt peräkkäisillä aterioilla  kalaa, niin pussiruokakin maistuu välillä hyvältä.

Päivällinen

 Keitto tekeytymässä

 Harrikeittoa

 Eräkeramiikkaa

 Savustuspussituksen purkua ukonilman ylitettyä leirin.



Mielenkkiintoinen ilmiö tuossa taimenen ja harjuksen kalastuksessa. Lähes jokaisessa kalatilanteessa tärppi tuli joka uistimen pudotessa pohjaan tai viiden ensimmäisen kammenkierroksen aikana.



Kalan säilymisen kanssa ei helteilläkään ole suuria ongelmia ollut, sillä vaellukselta ei meillä ole tarkoituksena tuoda kalaa mökille, puhumattakaan, että tavoitteena olisi kustata kaloja etelään asti. Suolaa olemme mättäneet kalaan sisälle ja koivunoksien kanssa kyytiin.

 Vaihtelua ruokavalioon. Pääsaalina oli tälläkin reissulla harjus, taimenten kuuluessa sattumakaloihin. Tänä vuonna tuli jostain syystä ahvenia ja haukia poikkeuksellisen paljon.



Kahen kilon siika... Kaverin siikaennätys meni uusiin puihin.

4 kommenttia:

  1. Miksi hauet pitää viskoa kankaalle? Ei ole tätä päivää sellainen toiminta. Monesti suurharripaikoissa on myös todella runsas haukikanta, joka estää ylitiheän kannan. Sama siian kanssa.

    VastaaPoista
  2. Tässä asiassa on varmaan vähintään kahta koulukuntaa ja mekin olemme tuota muutamaankin kertaan pohtineet, kun ”hengen haaskaus” ei varsinaisesti houkuttele missään toiminnassa.

    Noissa jalokalapitoisissa vesissä olemme kuitenkin omassa toiminnassamme päätyneet ”hoitokalastusmoodiin”, jossa haukien määrää vesistössä rajoitetaan.

    VastaaPoista
  3. Onkos Lahtinen hukannu blogin tunnukset ku ei oo tullu uutta juttuu.. Mukava lueskella näitä erä aiheisia blogeja..

    VastaaPoista
  4. Howdy! This post couldn't be written any better! Going through this post
    reminds me of my previous roommate! He always kept
    talking about this. I most certainly will send this information to him.
    Fairly certain he will have a very good read. I appreciate you for
    sharing!

    VastaaPoista